Ajattelutottumukset ohjaavat johtajan tapaa nähdä organisaationsa

Joh­ta­jat koh­taa­vat työs­sään kah­den­lai­sia ongel­mia. Osa ongel­mia on luon­teel­taan tek­ni­siä tai rutii­ni­luon­tei­sia, jol­loin ongelma, tavoite ja rat­kaisu ovat joko ennes­tään tun­net­tuja tai mää­ri­tet­tä­vissä yksi­se­lit­tei­sesti. On myös ongel­mia, jotka sisäl­tä­vät ris­ti­rii­toja ja epä­var­muutta, ja jonka kal­tai­sia orga­ni­saa­tiossa ei ole aiem­min koh­dattu. Paitsi, että näi­hin vai­keasti jäsen­ty­viin ongel­miin ei ole oikeaa ja vää­rää rat­kai­sua, myös siitä mikä todel­li­nen ongelma on, voi olla eriä­viä mielipiteitä.

Koh­da­tes­saan vaikeasti-jäsentyviä haas­teita, joh­ta­jat tukeu­tu­vat ajat­te­lu­tot­tu­muk­siinsa. Lii­ke­toi­min­nan haas­teet näyt­tä­vät eri­lai­silta riip­puen siitä, mistä näkö­kul­masta ja ajat­te­lu­tot­tu­muk­sista käsin hen­kilö niitä tar­kas­te­lee. Monet muu­tok­set epä­on­nis­tu­vat, koska joh­taja tar­joaa tilan­tee­seen tek­nistä rat­kai­sua, eikä ymmärrä oman vii­te­ke­hyk­sensä ja usko­mus­tensa roo­lia tilan­teessa. Moni­mut­kai­sen maa­il­man hah­mot­ta­mi­nen edel­lyt­tää kehit­ty­neitä stra­te­gi­sia ajattelutottumuksia.

Joh­ta­jan tapa nähdä ongelmat

Ajat­te­lu­tot­tu­muk­set siis vai­kut­ta­vat sii­hen, mitä joh­ta­jat näke­vät ongel­mina ja tavoitteina. Jos kysyi­simme samassa orga­ni­saa­tiossa työs­ken­te­le­viltä ihmi­siltä, mikä on hei­dän orga­ni­saa­tionsa tär­kein ongelma, sai­simme toden­nä­köi­sesti eri­lai­sia vas­tauk­sia. Riip­puen hen­ki­lön ajat­te­lu­tot­tu­mus­ten jous­ta­vuu­desta hän voi nähdä orga­ni­saa­tionsa toi­min­nan kapeasti omasta roo­lis­taan ja näkö­kul­mas­taan käsin tai hyvin laa­jasti ja kokonaisvaltaisesti. Strategia on tyy­pil­li­sesti vain niin hyvä kuin sii­hen sisäl­ty­vän komplek­si­suu­den ja näkö­kul­mien määrä.

• Miten komplek­si­sena ja pit­källä aika­ho­ri­son­tilla joh­taja näkee haas­teen ja rat­kai­sun siihen?
• Mikä on hänen suh­tau­tu­mi­sensa    epä­var­muu­teen tai auk­koi­hin tie­dossa? Mistä ne joh­tu­vat ja miten näissä tilan­teissa tulisi toimia?
• Havait­seeko ihmi­nen epä­koh­tia totu­tuissa toi­min­ta­ta­voissa ja strategioissa?
• Onko hen­kilö tie­toi­nen ongel­maa ympä­röi­västä kon­teks­tista tai laa­jem­masta koko­nai­suu­desta, johon se asettuu?

Joh­ta­jan tapa nähdä toinen

Ulkoi­sella ongel­ma­ken­tällä peluun lisäksi joh­ta­jan on oltava kar­talla siitä, mitä tapah­tuu alais­tensa sisäi­sessä kokemusmaailmassa. Tapa, jolla alai­set koke­vat joh­ta­jan näke­vän hei­dät, antaa mer­ki­tystä hei­dän elä­määnsä ja työl­leen. Kyse on myös joh­ta­jan kyvystä koh­data eri­lai­suutta ja hyö­dyn­tää siinä ole­via mahdollisuuksia.

• Miten joh­taja suh­tau­tuu eri­lai­siin näkö­kul­miin ja kri­tiik­kiin käytännössä?
• Ymmärr­tääkö hän ihmis­ten mie­li­pi­tei­den taus­talla ole­via tar­peita ja motiiveita?
• Näkeekö joh­taja alais­tensa poten­ti­aa­lin, eli mitä he voi­si­vat olla, mutta eivät vielä ole osoittaneet?

Joh­ta­jan tapa nähdä oma ajattelunsa

Kun ihmi­nen ajat­te­lee asiat yhdellä tai toi­sella tavalla, hän luo aina vii­te­ke­hyk­sen, joka ohjaa hänen huo­mio­taan, ja jota hänen on vai­keaa paeta. Jous­ta­vat ajat­te­lu­tot­tu­muk­set omaava joh­taja näkee mie­li­pi­teensä vain mie­li­pi­teinä, eikä hänelle tuota ei tuota ongel­mia nähdä asioita toi­sella tavalla.

• Onko joh­taja tie­toi­nen siitä, miten hänen oma ajat­te­lu­ta­pansa, his­to­riansa ja työ­roo­linsa vai­kut­ta­vat hänen tapaansa nähdä todellisuus?
• Kyke­neekö hän otta­maan näkö­kul­man omiin ideo­lo­gioi­hinsa, tar­koi­tus­pe­riinsä ja stra­te­gi­aansa, ja sitä kautta teke­mään pää­tök­siä suh­teessa niihin.
• Inte­gra­tii­vi­nen ajat­telu: Kyke­neekö hen­kilö pitä­mään mie­les­sään kaksi vas­tak­kaista ideaa yhtä aikaa.
• Miten joh­taja suh­tau­tuu kri­tiik­kiin tai vas­tak­kai­siin näke­myk­siin, ja pyr­kiikö hän sisäl­lyt­tä­mään nämä päätöksiinsä?

SAT- stra­te­gi­set ajattelutottumukset

Usein joh­ta­juus­val­men­nuk­sissa puhu­taan teo­reet­ti­sesti edellä mai­ni­tuista asioista. Olen viime kuu­kausien aikana kehit­tä­nyt Stra­te­gis­ten ajat­te­lu­tot­tu­muk­set (SAT) -arvioin­nin jossa pureu­du­taan kon­kreet­ti­sella tasolla joh­ta­jien ydin­us­ko­muk­siin. SAT-profiili tekee joh­ta­jalle näky­väksi hänen omat ajat­te­lu­tot­tu­muk­sensa sekä aut­taa häntä koh­taa­maan nii­den rajat ja vai­ku­tuk­set hänen orga­ni­saa­tioonsa. Lataa esite.