Business coachingissa autetaan ihmisiä onnistumaan työnsä ja elämänsä arjen asettamien haastaiden kohtaamisessa. Kun ongelmiin ei ole yhtä yksiselitteisesti oikeaa ratkaisua, on tärkeää kiinnittää asiakkaan huomio siihen, miten hän mielessään hahmottaa ja jäsentää ongelman. Hyvä valmentaja auttaa ihmistä ajattelemaan omaa ajatteluaan.
"Persoonallisuuspiirteet eivät ohjaa ihmisten uravalintoja" -artikkelissani viittaama tutkimustulos oli minulle hyvä muistutus siitä, että mielemme voi olla niin haltioissaan psykologisista teorioista ja malleista, ettemme edes halua ottaa vastaan ristiriitaista tietoa. Kietoutuneisuus omiin teoreettisiin preferensseihimme voi johtaa siihen, että alamme kritisoida pinnallisesti näkemyksiä, jotka poikkeavat omastamme: "En pidä tuosta; asia ei mene noin". Jos olisimme enemmän kiinnostuneita siitä, mitä kokemuksellista pohjaa tai taustalla olevia olettamia vasten omat ja muiden käsitykset ovat rakentuneet, mielipiteemme eivät välttämättä olisikaan niin erilaisia ja toisensa pois sulkevia.
Oma teoreettinen "lempilapseni" on viime vuosina ollut ajattelun ja identiteetin kehitys aikuisuudessa. Minua haastateltiin taannoin FAKTA-lehdessä (5/2010) ilmestyneeseen artikkeliin, jossa kerron Mielen toimintalogiikat-profiilista (lataa pdf). Mitä syvemmin menin varsinaiseen tutkimusdataan kyseistä mittaria koskien (kahlasin läpi yli 70 journalartikkelia, ja 50 väitöskirjaa, joissa sitä oli käytetty), sitä vähemmän selkeältä ja vedenpitävältä ulkomaisten konsulttien tarinat vaikuttivat (kts. Harvard Business Review -artikkeli). Tällainen yhteen teemaan, sen taustoihin ja yhteyksiin muihin asioihin perinpohjainen syventyminen on tehnyt ajattelustani joustavampaa, koska olen oppinut suhtautumaan sen myötä teorioihin ylipäätänsäkin vähemmän vakavasti ja keskittymään konkretiaan, jota teoria pyrkii approksimoimaan. Valitettavan usein leadership-mallit ohjautuvat teoriasta käsin - kuin menisivät perse edellä puuhun.
Se, millainen työ soveltuu jollekin ihmiselle kiteytyy seuraaviin kolme kysymykseen:
Ideaalitilanteessa kuva parhaasta kanditaatista muodostetaan suhteessa kaikkiin kolmeen viitepisteeseen. Kuitenkin työhakijoiden soveltuvuutta tarkastellaan yleensä vain kahden ensimmäisen kysymyksen valossa, ja kolmas komponentti, eli henkilön kyky käsitellä kompleksisuutta, jää vaille huomiota. Ihmisten osaaminen ja motivaatio painavat vaakakupissa niin paljon, että intuitiivisesti muodostuneisiin fiiliksiin henkilön kyvykkyydestä tai talentista ei luoteta.
Taloussanomat haastatteli Psykologitoimisto Talentin seniorikonsultti Tommi Telantoa.
Artikkelissa Tommi tuo esille, että tulevaisuuden johtajuudessa arvot, vuorovaikutus ja inhimillisyys korostuvat. Tällainen johtaja johtaa aidosti sydämellään. Hänen persoonansa kypsyminen mahdollistaa uudenlaisia tapoja hahmottaa maailmaa ja nähdä yhä hienovaraisempia asioita.
Business coachingin perusajatus on auttaa ihmisiä kehittymään kohtaamalla työnsä ja elämänsä arjen asettamat haasteet - asia, joka on jäänyt vähälle huomiolle psykologiassa. Coachingia voidaan kuitenkin tehdä mekanistisin lähtökohdin, jolloin sen ainoa tarkoitus on auttaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteita tai määrättyjä tuloksia. Tällaiset valmentajat ottavat asiakkaan haasteet ja tavoitteet sellaisinaan, eivätkä pysähdy miettimään mistä asiakkaan tavoitteet ovat lähtöisin, minkälaiset ajattelutavat generoivat niitä. Näin valmentaja ei tunnista tai ole kiinnostunut avauksista, jotka voisivat johtaa valmennettavassa tapahtuviin syvempiin kehitysprosesseihin.
Transformatiivisessa coachingissa lähtökohtana on ihmisen kokonaisvaltainen kasvu. Kasvu on automaattista ja se tapahtuu interaktiossa muiden ihmisten ja systeemien kanssa ikään kuin tavoitteiden saavuttamisen ”sivutuotteena”. Kun valmennusta aletaan tarkastella tästä dynamiikasta käsin, päästään todella herkullisten teemojen äärelle.
Käsittelin aikaisemmin Myötäluovaa mieltä, jonka saavuttaa noin 5 % väestöstä. Persoonan/identiteetin kehityksen matka ei suinkaan pääty tähän. Tai toisaalta se päättyy, ja alkaa uusi matka transpersoonalliseen identiteettiin.
Omista ja kulttuurin arvoista irtautumisen jälkeen ihminen saattaa alkaa kyseenalaistaa vieläkin syvemmin ajattelunsa ja olemassa olonsa perusteita. Häntä voi alkaa häiritä esimerkiksi samaistuminen oman mielensä katkeamattomaan ajatusvirtaan. Ajatteluhan on samaistumista; jokainen ajatus sisältää pienen tunteen minästä. Kun lähestymme luontoa vain ajattelumme kautta, koko elämämme kutistuu pienen päämme sisällä olevaksi käsitteelliseksi todellisuudeksi. Elämme pakonomaisesti analysoiden, tulkiten ja lokeroiden kaiken sitä mukaa, kun havaitsemme jotakin. Sosiaalisen elämän ja kommunikaation kannalta on toki välttämätöntä, että määritämme todellisuuden kielen abstraktioiden kautta.
Oheinen video kertoo Floridan suistolta löytyneestä Mae West -nimisestä kilpikonnasta. Ollessaan pieni Mae Westin kilven ympärille oli juuttunut roskana luontoon heitetty muovinen rengas. Kilpikonnan kasvaessa sille kehittyi videossa näkyvä ”tiimalasi vartalo”. Kuin ihmeen kaupalla eläin säilyi hengissä eivätkä sisäelimet olleet vahingoittuneet, kun se löydettiin. Ilman että ihmiset olisivat irroittaneet muovirengasta, Mae Westillä tuskin olisi ollut tulevaisuutta (video on otettu 7 vuotta renkaan irroittamisen jälkeen).
Maailma, jonka nykypäivän johtajat kohtaavat, on kasvanut kompleksisuudessaan. Johtajien mieli voi kuitenkin olla tottunut niihin olettamuksiin ja ajattelutapoihin, jotka auttoivat heitä menestymään aikaisemmin. Yleinen käsitys on, että pärjätäkseen tulevaisuudessa riittää, että vain kehittää uudenlaisia johtamistaitoja ilman, että itse muuttuu sen kummemmin ihmisenä. Veikkaan, että tämä on resepti tuon kilpikonnan tilannetta muistuttaviin kasvukipuihin. Ei sen paremmin kilpikonnan kuin johtajankaan selkäranka kestä elämää "villissä luonnossa".